Läski on rumaa, olen siis ruma koska olen läski. En halua olla ihmisten ilmoilla kun olen tällainen ihrakasa. Ja tiedän että ihmiset katsovat minua ja ajattelevat että onpas lihonnut. Vaaka näytää 63,6kg, kuolen häpeästä. Sen pitäisi näyttää kymmenen kiloa vähemmän. On todella epänaisellista kun paino alkaa kutosella! Painosota on siis alkanut, ja aion voittaa sen hinnalla millä hyvänsä.

Mutta tästähän tulee kivaa, sillä mikään ei tee minua niin onnelliseksi kuin se että vaaka näyttää vähemmän kuin ennen. On ihanaa kun näkee vaa`asta että jotain on todella tapahtunut. Peilistä en pidä, paitsi sillon kun näen lonkkaluuni, selkärankani ja rintakehäni luut. Läski on rumaa, luut kaunista. Myös se on kaunista kun vatsasta näkee verisuonet, silloin tietää onnistuneensa. Ja painonpudotus on se asia jossa olen onnistunut useita kertoja ja aion onnistua nytkin. Kun ystävät, sukulaiset ja työkaverit alkavat sanoa että "söisit kunnolla" se on myös yksi varma merkki onnistumisesta. En tietenkään syö kunnolla, ei se perse pienene syömällä!!

Päivä lukuina: 172cm 63,6kg (en ikinä kehtaisi myöntää painavani näin paljon, mutta pakko se on)

P.S Tuo paino tuntuu nyt vielä pahemmalta kun katselen sitä tässä näytöllä... Minä todella olen antanut itseni levitä!! Miksi??!